maanantai 31. lokakuuta 2016

31.10.

Vain länsimainen ihminen ehtii kaikenlaisen yltäkylläisyyden keskellä miettiä seuraavia asioita:

- Tekeekö joulutortut perinteiseen tähtimalliin vai pitäisikö kokeilla jotakin räväkkää, erilaista ja erottuvaa
- Voiko viedä lapsen ulos "markettihaalarissa" vai pitääkö olla "merkkihaalari"
- Ostaako hajustettuja (!) pikkuhousunsuojia
- Ostaako valmiiksi kostutettua (esim. kurkun tuoksuinen) wc-paperia
- Vaihtaako sohvatyynynpäälliset vuodenaikojen mukaan, jotta "koti pukeutuu kevääseen/syksyyn/jouluun"
- Käyttääkö pukeutumisessaan vain värianalyysissä hyväksi todettuja värejä
- Lukeeko kaikki klassikoiksi lajitellut kirjalliset teokset, jotta voi sanoa lukeneensa ne
- Harrastaako juoksua ja hiihtoa vai vierasperäisiä kirjaimia sisältäviä jumppalajeja
- Syökö ruokaa vai noudattaako vähähiilihydraattista, vähägluteeinista vai paleodieettiä
- Millä sovelluksella käsittelee Instagramissa julkaisemansa kuvat, jotta ne antaisivat omasta itsestä ja elämästä mahdollisimman taiteellisen/rehellisen/eteerisen/pirteän vaikutelman

Pohdin näitä itsekin. Se on merkki siitä, että mitään suurempia murheita ei oikeastaan olekaan. Ihminen on sellainen. Mutta kurkun tuoksuista paperia en osta!

Kuva liittyy tekstiin siten, että kun menee aavan peltoaukean laidalle auringonlaskun aikaan, kaikki edellä kirjoitetut aatokset unohtuvat.

6 kommenttia:

  1. Olipa ihana juttu, niin tosi! Ja ihana tuo kuva ja sen tarina!<3 tykkään niin jutuistasi.. Iloa ja valoa pimeyden keskelle!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Heli!
      Vähän ärsyttäviä juttuja nuo mitä tuohon kirjasin. Mutta miettiessäni tuumin, että näihin ei ole aikaa, jos asuu vaikka Syyrian Aleppossa, niin kuin monet tällä hetkellä. Ihan joutavia murheita ovat, mutta meillä on niitä aikaa miettiä.
      Luonnossa unohtuu kaikki ärsytykset! Metsät, vedet ja auringonlaskut hoitavat <3

      Poista
  2. Kaikessa arkisuudessan tämä sun blogi on suunnilleen ainoa, jota oikeasti seuraan ja luen! Toivottavasti et lopeta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos mieltä lämmittävistä sanoista!
      Arkinen ja ankea monesti olen :)
      Ei ole tällä hetkellä lopettamisaikeita, vaikka aina välillä synkkyyden hetkillä sitäkin mietin. Kohta olen seitsemän vuotta tätä kirjoittanut, ei kai sitä voi lopettaa!

      Poista
  3. Mietin ihan samaa kun ajelin eilen kaupasta kotiin.
    Meillä täällä Suomessa on kaikki niin hyvin. Ja silti kehdataan ajoittain valittaa ja ruikuttaa joka asiasta :/ yksinkertaisesti me ollaan etuoikeutettuja jo siinä kohtaa kun saa ajella lämpimällä autolla kaupasta kotiin katsellen kauniita, ehjiä maisemia <3 kauppakassi täynnä ruokaa ja vielä pankkitilille jäikin euroja..
    Kiitollisuus ei ole ihan turha asia joka pitäisi muistaa joka hetki!

    VastaaPoista
  4. Kiitos hymystä joka juuri nousi kasvoilleni.
    Hali.

    VastaaPoista

Ilahdun viestistäsi!