torstai 21. heinäkuuta 2016

21.7.





Usein tekstit järjestyvät päässäni valmiiksi lauseiksi, jotka vain naputtelen tänne.
Nyt ei tapahdu niin. Blogiloma tehnee hyvää näin kesällä.

Välillä olen tuntenut suurta uupumusta kaiken hälyn, juoksuaskelten, kysymysten, kesän täyteyden keskellä.
Välillä olen venytellen katsonut kelloa (joka on näyttänyt esim. 9.20) ja harmitellut, että syksyn tullen en voikaan loikoilla peiton alla siihen aikaan ja mennä sitten terassille kahville.
Välillä kaipaan, että olisipa viikkorytmi jo sellainen, että loppuviikosta tehdään viikkosiivous. Nyt siivosin maanantaina (edellinen Virallinen viikkosiivous oli tehty juhannukseksi).

Olen pessyt ikkunat. Se ansaitsee tuollaisen ytimekkään virkkeen, sillä se oli niin suuren valmistautumisen takana. Mutta nyt on puhtaat ikkunat!
Olemme käyneet ilmeisesti talvisotaan rinnastettavan taiston saadaksemme mansikoita. Kaksi laatikollista saatiin, maksoivat mansikoita, ja kilo meni roskiin homeen vuoksi. Hitaasti ja hartaasti talven mittaan syömme ne 23 rasiallista, joita jäi jäljelle.

Olemme miehen kanssa rinta rinnan puuhanneet omiamme: Hän pesi matot, teki laatoituksia pihaan, maalasi leikkimökin. Minä pesin ikkunat, siivosin kaappeja, puunasin taloa. Reissujen jälkeen tuollainen tuntuu mukavalta. Nyt on matkattu sopivasti, kotona on kiva olla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun viestistäsi!