tiistai 28. kesäkuuta 2016

28.6.


Kävin yhtenä päivänä lenkillä.

Asfaltin reunassa huomioni kiinnitti hauska käkkyräinen männynoksa, mistä lie siihen lentänyt, kun ihan lähellä ei ollut mäntyjä. Kävelin jo oksasta ohi, mutta sitten muistin, miten hieno se olikaan, ja palasin takaisin. Otin oksan mukaani.

Kävelin. Pidin oksaa välillä oikeassa, välillä vasemmassa kädessä, että kädet saivat luonnollista liikettä. Mietin kulkiessani mihin kotona laittaisin oksan. Se sopisi uunin päälle yksinkertaiseksi, luonnolliseksi koristeeksi. Tai sitten voisin laittaa sen puuvajan seinälle. Jompaankumpaan, kumpikin kuulosti hyvältä idealta.

Kävelin. Vaihtelin oksaa kädestä toiseen. Ajattelin, että ihmiset katsovat, että tuossa menee joku luova ja taiteellinen henkilö, kun on löytänyt tuollaisen hienon oksankin itselleen.

Kävelin reilun kilometrin oksan kanssa. Sitten teki mieli juosta, mutta miten juokset iso risu kädessä. Kävelin vähän, katsoin, ettei kukaan näe ja paiskasin taiteellisen oksani ojanpientareelle. Ojan toisella puolella kukkivat suopursut. Menin lähemmäksi, että pystyin tuntemaan tuoksun paremmin. Ajattelin, että tällaista: on lähtenyt lenkille, kulkee ensin oksa kädessä ja haistelee sitten suopursuja.

Hölkkäsin vähän matkaa ja kävelin sitten kotiin. En kertonut oksasta kenellekään.

1 kommentti:

Ilahdun viestistäsi!