lauantai 7. toukokuuta 2016

7.5.


Meillehän on tapahtunut tällainen asia kuin leikkimökin osto!

Se on oikeastaan 6-vuotiaalle tytölle, mutta minulla ei ole koskaan ollut leikkimökkiä, joten se on vähän myös minulle.

Kun mökkerö saapui, tein heti verhot. Olin jo aiemmin sieluni silmin nähnyt, että juuri tätä asiaa varten olen tilkkukasoja säilönyt. Ja niin sai mökki tilkkuverhot.


Tuntuu, että miekkonenkin aavistuksen innostui tästä, sillä hän sahasi saman tien vanhasta hyllystä sopivankokoisen, haki vanhan perunalaatikon penkiksi ja raahasi mökkiin myös vanhan karttapallon, jonka minä olin tunkenut jo roskikseen - erittäin kätevä roska, kun vie puoli roskapöntöllistä. Nyt se siis nököttää tuolla mökissä ja muistuttaa ajasta, jolloin oli vielä Neuvostoliitto ja Jugoslavia.

Tyttö itse kaveriseurueineen on kuljettanut mökkiin astiat ja tyhjän cola-pullon. Minun mielestäni cola-pullo ei sovi leikkimökin tunnelmaan, mutta siellä se nyt on. Mökkiin ei mennä kengillä, joten hyllyllä on villasukkia sitä varten, etteivät varpaat palele. Pitää vielä etsiä kirpparilta mökkitunnelmaan sopiva värikäs räsymatto.


Kun kurvaan pyörällä tieltä pihalle, mökki näkyy sinne asti. Se sopii tunnelmaan, täydentää pihaa sopivasti.
Ovelle pitäisi saada vielä postilaatikko ja ovikello (se tehdään pyöränkellosta, tämä on tytön oma idea ja hyvä idea onkin). Ulkopuolelta mökki pitää vielä maalata.
Kesäksi laitetaan ikkunan alle kukkapurkki ja siihen kesäkukkia, joita mökin asukkaat voivat somalla pienellä kannulla käydä kastelemassa (kunhan eivät liikaa kastelisi!).
Lämpiminä päivinä voi istua terassilla, heilutella jalkoja ja syödä jäätelöä. Kun tulee loppukesä, voi kulkea pihan yli marjapensaiden luokse, kerätä marjoja pieneen kuppiin ja tulla taas syömään niitä portaille.
Tällaisia haaveita tytön kanssa yhdessä ääneen puhuimme.


Kyllä ihminen tarvitsee leikkimökin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun viestistäsi!