tiistai 3. marraskuuta 2015

3.11.


On ollut joulukuisia öitä, jolloin kello puoli kaksi herään kylmä hiki otsalla: joulusukasta puuttuu yllätys.
Sitten yön pimeydessä laatikoita penkomaan, ja käsilaukun sivutaskusta litistyneet purkat joulusukkaan. On aamuksi tontun tuoma yllätys!

Vuosia sitten väsäsin joulusukan, jonka suulle ompelin rypytetyn kankaan ja käsintehdyn sydämen. Se on edelleen nätti sukka ja roikkuu joka joulu koristeena jonkin oven kahvassa. Mutta yllätyksiä sinne ei enää ole ilmaantunut.

Luulin aiemmin, että olen joulusukkaäiti. Yhteistä tekemistä, hamahelmiä, heijastimia, pikkutavaroita, piparkakkutaikinaa, purkkaa, rusinoita ja sen sellaista olisi sen joulusukkaäidin sukista aamutuimaan putkahdellut. Joskus kai luulin, että huovutan iloisena joulupalloja lapsille, koska niitä olisi kiva piilottaa sukkaan. Oikein joululehtiainesta ajattelin olevani!
Pikkuhiljaa alettiin kuitenkin mennä sille linjalle, että yllätykset olivat juuri litistyneiden purkkien kaltaisia ja vailla hyvää joulumieltä.

Vuosi vuodelta olen tullut lempeämmäksi itselleni. En huovuta, en keksi lappusia, en yllätä. Tänään ostin tämänvuotiset joulukuun aamuasiat: neljä kappaletta ylikansallisten markkinayhtiöiden tekemiä suklaakalentereita. (Oli aikoja, jolloin kapinoin tällaista vastaan: jouluun kuuluvat punaraidalliset ja harmaat asiat, pehmeä hanki ja sininen hetki - ei missään tapauksessa kamala Star Wars -ukkeli ja kimaltavat Annat ja Elsat.)

Lapset tykkäävät. Joka aamu on samanlainen luukku ja sen takana samanlainen suklaapala. Luukut vähenevät, joulu lähestyy. Joulumieli alkaa kutittaa sydämessä.

11 kommenttia:

  1. Kiitos!!! Melkein herätin kainaloiseni naurullani... Lempeätä kynttilän valoa! t. ex-joulusukkaäiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sielläkin on yritetty väsätä joulusukkia! :)
      Kiitos ihanasta kommentista!

      Poista
  2. Maria. Juurikin näin se meni minullakin! Kauniita ajatuksia, kalenterikötöstyksiä, jotka kaatuivat omaan mahdottomuuteensa. ;)
    Mutta joulunodotus on hoitunut noilla tusinatuotteilla. Jokaiselle on ollut samanmoisen namupala ja joulu on joutunut. Joulu on muutakin kuin pelkkää toiveunta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin!
      Joku tekee niin, osaa, ehtii ja nauttii siitä. Jos ei hyvillä mielin onnistu, kannattanee päästää irti, koska tämä ei ole maailman tärkein asia.
      5-vuotias tyttö oli niin ihastunut tuohon Anna- ja Elsa-juttuun, että en varmaan omine säkkikangasvirityksineni olisi saanut yhtä ilahtunutta vastaanottoa! :)

      Poista
  3. Loistava kirjoitus taas! Nauroin ääneen ja piti miehellekin luetuttaa. Tunnistin itseni:) Pakko kai se on myöntää ettei ihan joululehtiainesta ole; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle! Ihana saada vertaistuessa tässä jäytävässä asiassa: tämäkään ei onnistunut, vaikka olisi niin ihana olla kanelintuoksuinen jouluäiti puuhastelemassa ;)

      Poista
  4. Niin tuttua. Meillä on kalenteri jossa isot taskut jokaiselle päivälle. Kerran erehyin täyttään kaikki kerralla. Kerran ostin lego-kalenterin ja jaoin taskuihin. Kaks tykkäs, mutta se jota ei legot kiinnosta, ei mitenkään riemusta kiljunu. Nyt ostin suklaakalenterit ja aion silti panna taskukalenteriin vaan tarroja, kiiltokuvia ja paperikarkkeja. Se siitä terveellisyyestäki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on pojille aikoinaan tehty tuo joulusukka. Itse asiassa se toimi silloin, kun he olivat ihan pieniä. Laitoin sinne aika paljon samoja juttuja eri aamuina: rusinoita, purkkaa, tarroja jne.
      Suklaakalentereita puoltaa myös materialismivastainen minäni: kalenterin sisältö on kaikki syötävää ja jäljelle jääneet pahvinpalat voi polttaa tai kierrättää.
      Viime vuonna pojilla oli salmiakkikalenterit, mutta nyt en raskinut ostaa niin kallista karkkia :)
      Muumi-kalenteri on joskus ostettu lähellä joulua alennusmyynnistä ja pistetty joulupakettiin: silloin on saanut kaikki hahmot kerralla lahjaksi. Se oli kyllä tosi tykätty lahja, lähes kaikki hahmot ovat vieläkin tallessa.

      Poista
  5. Kuule Maria, minäkään en ole mikään joulusukka-äiti.
    En itse asiassa ole koskaan ollutkaan, koska en yksinkertaisesti OSAA tehdä mitään diy-kalenteria! Vaikka aina joululehdistä ja blogeista niitä ihastelen.
    Meilläkin availlaan ihan varmasti Frozen ja Star Wars kalentereita. Lapset iloitsevat yhtälailla <3

    Ps. Olen alkanut haaveilla mustista pilleistä tehdystä himmelistä. Voi kamala kun näin jossain sen ohjeen!!! En todellakaan selviä siitä..joten taitaa himmelit jäädä :( joskus niin toivoisin olevani diy, mutta enpä ole!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, ois niin ihania kalenteri-ideoita olemassa, mutta toteutus on sitten toinen juttu. Ehkä sitten mummona väsään niitä lastenlapsille.

      Voihan himmeli! :D
      Mä oon joskus tehnyt oljista pienen olkipukin, mutta himmeleihin en vielä ole tutustunut.

      Poista
  6. Vau, täällähän on pilvin pimein äitejä jotka ei ollutkaan niitä.... niinku en minäkään. Ku ekat lapset oli pieniä ni sitä muka yritti viritellä kaikenlaista. Kyllä on virittelyt vuosien mittaan jääneet. Ku kasvaa nuo lapsukaiset ni aina vaan laiskemmaksi tulee ite. Ja hyvä on olla itelleen armollinen, ei kaikkia tarvi tehä ite ku kerta valmiinaki saa. Siis joulussa muutaki ku kalenterit. Minä ainaki ostan valmista sillon ku raskin, enkä ees tunne pistosta sydämellä :) Eikä äiteinä olla yhtään huonompia ku muutkaan!

    VastaaPoista

Ilahdun viestistäsi!