lauantai 1. elokuuta 2015

1.8.



Takapihan salaisuus.

Pari vuotta sitten sain eräältä vanhalta pihalta perennoja.
Jossakin vaiheessa kiinnitin huomiota erään kasvin lehtiin - ne vaikuttivat jotenkin jalommilta kuin monet muut. Varjelin tuota vihreää lehtirykelmää, vaikken siitä sen enempää ymmärtänyt. Viime kesänä siitä kuoriutui ensimmäinen yllätys: yksi pinkki pioninkukka. Kaunis, ylväs, yksinäinen.

Tänä kesänä olin jo varma, ettei tule mitään. Yksi sormenpään kokoinen nuppu nökötti muuttumattomana paikallaan viikosta toiseen. Kylmäkö oli vai ravinnon puute.
Kunnes muutama päivä sitten nuppu oli alkanut paisua, ja nyt se jo varovaisesti aukoo itseään. Katson sitä takapihan ovelta, kun se loistaa pihan toiselta laidalta.

2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Tuo puuvajan nurkka on nyt kyllä kaunis, kun uudet kukat taas kukkivat. Alkukesästä siinä ovat kullerot, nämä muut sitten myöhemmin.

      Poista

Ilahdun viestistäsi!