maanantai 6. huhtikuuta 2015

6.4.



Pääsiäinen.

Tuntuu, että on pitkä pitkä aika edellisestä tavallisesta arkipäivästä.

Kiirastorstai-iltana kävin ihan yksin kirkossa. Tuon päivän iltamessu on vaikuttava kokemus. Pitkänperjantain tapahtumiin valmistautuminen tuo lähes järkyttävän olon, kun pimeästä kirkosta urkujen vaiettua lähdetään ulos.
Tykkään käydä jumalanpalveluksessa. Tykkään, kun lauletaan paljon. Tykkään messusävelmistä. Harmittelen, että monesti olen niin laiska, etten sunnuntaiaamuna mene kirkkoon, vaikka oikeasti ehtisin, jos vaan menisin.
Nykyisin on epämuodikasta puhua tällaisesta ja muutenkin kristillisestä maailmankatsomuksesta. Olen ajatellut, että alan vaan rohkeasti puhua, vaikka se onkin kuinka konservatiivista ja vanhanaikaista.

Kuuntelimme pääsiäisen aikana Matteus-passiota. Erityisen iloinen olin, kun eka- ja kolmasluokkalainenkin innostuivat siitä. Seurasimme kirjasta saksan- ja suomenkielistä tekstiä rinnakkain. Ensimmäistä kertaa kuuntelin teosta niin, että ymmärsin tekstit suomeksi. Pakahduttavan vaikuttavaa! Kaunein on teksti, jossa lauletaan illan lempeästä rauhasta, yrttitarhan hämärästä.

Yksi elämys näistä päivistä ovat olleet joutsenet. Niitä aina keväisin tästä kotimme yli merelle lentää. Eräänä iltana pellon yli lensi aurassa kuusi lintua. Ne menivät niin matalalla, että kuulin kuinka siivet kahisivat. Mahtavat, suuret, voimakkaat siivet.
Ja taas: lentävät linnut ovat yhtä aikaa uljasta ja haikeaa katsottavaa.

10 kommenttia:

  1. Miksi sitä onkin niin hidas lähtemään kirkkoon? Pari vuotta sitten kun olin vielä töissä, nautin niin paljon sunnuntaiaamujen tunnelmasta kirkossa. Toki joskus väsytti ja tympäsi lähteä kun olisi halunnut nukkua, mutta kaikki väsy hälveni kun pääsi töihin. Kiirastorstain messussa on tosiaan aivan oma, voisko sanoa jopa musertava, tunnelmansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, sinä olet saanut olla töissä tuossa tunnelmassa!
      Kai sitä pitäisi vaan lähteä, se tietty lähtemisen askel on vaikein. Kun sen saa otettua, ei harmita yhtään, vaikka olisi aikainen aamu jne.
      Kiirastorstai on kyllä jotenkin todella erilainen kuin mikään muu. Pitkäperjantaikin on omanlaisensa, mutta kiirastorstaina tulee kesken kaiken se muutos: pimeä, urkujen vaikeneminen jne. Siksi kai se jotenkin koskettaa erityisesti - ja vie aiheen äärelle vielä todellisemmin.

      Poista
  2. Voi että, ihana juttu. :)
    Tuohon viimeseen kappaleeseen yhdyn täysin, joutsenet on hienoimpia lintuja mitä olemasa on. Ja nimenomaan ovat uljasta ja haikeaa katottavaa yhtä aikaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevään linnut. Kauniit, haikeat lentäjät. Entäs kun syksyllä lähtevät - se se vasta haikeaa onkin!

      Poista
  3. Pääsiäinen on hiljentämistä ja hiljentymistä! Tai sen pitäisi olla! <3
    Paljon puhutaan viipyilystä ja hitaasta elämästä. Pääsiäisenä sitä voisi muutaman päivän ajan harjoitella aivan luontevasti.
    Pääsiäisen elementit pysäyttävät; värit ja musiikki. Ihana,että rohkeasti ääneen siitä kirjoitat ja ääneen ajattelet.
    Onnellisia kevään hetkiä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sanoistasi ja toivotuksista!
      Pääsiäisen aikaan vaikkapa musiikkitilaisuudet ovat yleensä todella vaikuttavia ja valmistavat todella tuohon merkittävään juhlaan.

      Poista
  4. Tykkään myös itse kirkossa nimen omaan laulamisesta! Se on jotain niin hienoa. Harmittavan vähän tulee sinne kirkkoon lähdettyä, lasten kanssa etenkin..

    Matteus-passio on niin mahtava, itse en sitä ehtinyt kuunnella. Vaikuttava kohta on ristiin naulitseminen.. vaikka sanoja ei ymmärrä, tunnelma kyllä välittyy :)

    Hienoa että uskallat jakaa ajatuksia myös näistä epämuodikkaistakin jutuista ;) yllättävän monelle ne ovat kuitenkin vielä tärkeitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmittavan vähän tulee mentyä! Yleensä lapsetkin viihtyvät (ei ihan pienimmät tosin), kun jumalanpalveluksessa on laulua, puhetta, istumista, seisomista - vaihtelua.

      Matteus-passio on aivan mahtava! Se on jäänyt lapsuudenkodista perinnöksi: kiirastorstai-iltaisin se aina kuului radiosta vaikka taustalla, koko ajan ei aktiivisesti kuunneltu.

      Poista
  5. Hyvä kirjoitus Maria, rohkea! Merkillepantavaa oli taas huomata, kuinka lapsikin haluaa kuulla pääsiäisen tapahtumista ja aivan keskeltä uskoa. ❤ t. Pirt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Kristillinen pääsiäinen on vaikuttava juhla. Olen osittain myös sitä mieltä, että siinä on niin vaikuttavia, voimakkaita ja pelottaviakin yksityiskohtia, että tarkasti pitää lapsen tasolta seurata, kuka kestää minkäkin verran tietää yksityiskohtia.

      Poista

Ilahdun viestistäsi!