lauantai 25. lokakuuta 2014

25.10.


Tarvitsen paljon hiljaisuutta, jolloin kukaan ei puhu minulle, minä en kuuntele ketään enkä puhu kenellekään. (Hankala ominaisuus lapsiperheen äidille.)

Lomalla hiljaisuus on haave. Laskin, että olen nähnyt satoja ihmisiä ja jutellut neljänkymmenen ihmisen kanssa kasvokkain.
Hetket ovat olleet mukavia, mutta kun kerään peräkkäin yhdeksän päivää tauotonta ihmisvilinää, ääniä, pompahduksia, kiljumista, itkua, hihitystä, hohotusta, kysymyksiä
alkaa päässä surista.
Itseäni en ole ehtinyt kuunnella.
(Tämäkin on semmoinen asia, josta nykyisin saatetaan sanoa, että ihmisistä on tullut mukavuudenhaluisia, itseään liikaa ajattelevia, oman ajan tavoittelijoita. Mutta jos aistiherkkyys vaatii sen, että välillä on olemassa vain itseään varten niin silloin on, sanoivatpa neuvolan tädit, MLL, Martat ja muut mitä hyvänsä.)

Kun olen yksin, voin vaikka paketoida myssyjä.
Muutama rivi tekstiä korttiin,
myssy pussiin ja teipillä kiinni,
ilmat pois pussista,
osoite kuoren päälle,
myssy ja kortti kuoreen,
teipillä kiinni,
postimerkki ja priority-tarra päälle.
Aina samalla kaavalla, aina yhtä hyvällä mielellä.
(Luulen, että saattaisin viihtyä jossakin liukuhihnatyössä.)

Lomareissun lankakaupasta löysin kahta uutta väriä:
villaista limenvihreää (vihdoinkin)
ja syötävää vaaleanpunaista.
Langat ovat niin pehmeitä, että pehmeämpää on vain vastasyntyneen vauvan poski.

12 kommenttia:

  1. Hei, mulle myssy tuosta vaaleanpunaisesta. Se on juuri se väri, mitä olen mielessäni aatellut, että tuommosesta kun saisi myssykän tulevalle tammikuiselle. Laitan sulle mailia.
    -H

    VastaaPoista
  2. Hauska, kirjotin just itekin pikkusen samoista tuntemisista ja ajatuksista. :)
    Eli samassa veneessä ollaan. Se on jotenki ristiriistaistaki, kun on mahollisuus nii haluaa nähä mahollisimman monia ihmisiä ja touhuta mukavia, mutta kuitenki tarvis sitä lepoa ja ommaa rauhaaki.
    Hyvä, että kirjotit ja nuin ihanasti, tuon sulkeissa olevan asian.!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poikkeustilanteet on aina poikkeuksia, kuten nyt vaikka lomat. Ja just ristiriitasiakin: on mukavaa, mutta kaipaa myös rauhaa. Lapsista huomaa saman. Vaikka ois kuinka kiva touhuta koko ajan kavereiden kans, vielä paremmin menee, jos on välillä taukoja.

      Poista
  3. Minä huomaan tuon tarpeen itsessäni sellaisina aamuina, kun rauhallinen aamukahvi on joku hyvin hyvin kaukainen haave vain. Välillä arkiaamuina saan juoda melkein rauhassa, mitä nyt kelloa pitää vilkuilla ja lapset jossain vaiheessa herää kaveriksi. Mutta voi kun yhtenä viikonloppuaamuna edes sen ihanuuden saisi kokea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon alkanu aamukahvin kans semmoseksi, että suosiolla juon vasta, kun koululaiset on lähteny. On rauhallisempaa, ei ehdi jäähtyä :)
      Jos meen kasiks töihin, juon siellä kahvin. Saa juoda aina rauhassa :)

      Poista
  4. Niin juuri minunki elämässä.. tarvitsen hiljaisen yksinäisen hetken ja se ei ole minusta itsekkyyttä vaan luonteen ominaisuus.jotku tarvitsee sitä aikaa enenmän kuin toiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Mulla meni vaan kauan ennen kuin tajusin, että tarvitsen yksinäisiä hetkiä. Saatoin olla tosi levoton ja hermostunut. Kun pääsin hetkeksi johonkin omiin ajatuksiin, ärtymykset hävisi kuin taikaiskusta. Nyt tunnistan jo kyllä, jos alkaa mennä liian monta päivää ilman hengähdystaukoja.

      Poista
  5. Tulit mieleen, kun näin lämmin ilo-blogissa myssyhaasteen oys:n keskolaan. Käy kurkkaamassa, minäkin aion edes yhden myssyn keretä tekemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, huomasinkin sen jostain! Ihana, lämmin idea, tekisi mieli kokeilla!

      Poista
  6. Myssy saapui tänään.. :) Kiitos taas!! -Ilona

    VastaaPoista
  7. Meille myös tuli ihanaa myssypostia. Kiitos!! Nyt vain odotellaan, että saadaan myssyille pikkuruinen käyttäjä. <3

    VastaaPoista

Ilahdun viestistäsi!