sunnuntai 28. syyskuuta 2014

28.9.



Mielelläni esittelisin täällä oivaltavia käsityöideoita (näin taas ihania juttuja, joita muut olivat keksineet), mutta en ole sellainen niin puhun edelleen syksystä.

Näin vanhemmiten syksyn ja talven tullen haluaisin muuttaa pohjoiseen, sanotaan nyt vaikka Kittilään.
Siinä ei ole tavallaan järkeä, että haluaisi vielä valottomampaan paikkaan tai sitten se olisikin ihan luonnollista.
On vain pari muttaa. Olen sen verran pelkääväinen ihminen, että haluan asua aika lähellä sairaalaa. (Koko aikuisikäni olen asunut alle kymmenen kilometrin päässä sairaalasta. Sairaalan palveluita olen tarvinnut hyvin vähän.)
Jos vielä synnytän, Kittilässä se olisi hankalaa. Todennäköisesti joutuisin siis synnyttämään ambulanssissa matkalla Rovaniemelle. En ole vielä valmis siihen.

Kerran puhuimme jo melko tosissaan, että muuttaisimme Sodankylään.
Mitäs sitä Kittilässä tarvitsisi? Kivan talon, ehkä yhden kahvipaikan, seurakunnan perhekerhon, koulun koululaisille.
Olisi pimeää, pehmeää, lumista.
Mutta joutuisin jättämään merituulen, joka vie tästä kotipihalta hyttyset pois.

Jatkan haaveilua pohjoisesta.
(Kymmenen vuotta sitten en olisi voinut kuvitella, että horisen jotain tällaista. Ihminen pehmenee iän myötä.)

12 kommenttia:

  1. Tervetuloa pohjoiseen! Lupaan, että saat tulla meille Rovaniemelle odottamaan synnytystä, niin sen ei tarvi olla este Kittilään muuttoon. Sulla on niin hyviä kirjoituksia, että lupaan tämän, vaikka en sua sen enempää tunnekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos tästä ihanasta kommentista! ♡

      Poista
  2. Vai Lappiin!! Tiiä, vaikka tavataan joskus jossain pohjoisessa. ;) Mekin välillä haaveillaan sinne muuttamisesta, mutta ei oo löydetty vielä järkisyitä moiseen hyppäykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      Meilläkin esimerkiksi semmonen järkiasia kuin työ aika isona esteenä. Ehkä joskus, aina voi haaveilla ja käydä lomalla.

      Poista
  3. Hui! Ihania, mutta jännittäviä haaveita! :)
    Aattele miten vähällä sitä ihminen pärjäis oikiasti! Sitä ei oikein käsitä näin ku asuu isossa kaupungissa, josa on joka lähtöön jos jonkilaista kauppaa ym.
    Ps.Mulla on muuten semmonen mielikuva, että pohjosessa asuessa ois hirmu tyytyväistä ja seesteistä elämä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asuntovaunussa huomaa aina miten vähällä pärjää :)
      Ei kai nämä nyt ole yhtään realistisia ajatuksia, mutta semmosia haavekuvia.:)

      Poista
  4. Minunki ison perheellisen haave :)..kuvittelen että elämä siellä olisi rauhallisempaa ja jotenki syvällisempää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri noin minäkin kuvittelen, että elämä olisi jotenkin syvempää! Luultavasti se ei kuitenkaan mene niin, samanlaisia iloja ja murheita on kaikkialla. Toki luonto olisi vahvemmin ehkä läsnä siellä.

      Poista
  5. Ihania haaveita,totta puhut...Minusta ei olisi Lappiin asumaan,en usko ainakaan...Yhden kerran erämaahan eksyttyäni,kun ei kännykässä riittäny mahollisuudet soittaakaan ja ainoa tiellä-kulkija oli kaivuri-mies(sekin Savosta keikalla)...Olin ajanut keskelle ei mitään,kiire pukkasi päälle(suuntana ranua),ohi opasteiden sivistykseen...Ja kyydissä lapsia...Noh,onneksi selvittiin ihmisten ilmoille :) Etelän immeiseille aika pelottava kokemus :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin haaveilen vielä :) Erämaahan en lähtisi, mutta jokin kumma viehätys pohjoisessa on.

      Poista
  6. Met asutaan rovaniemellä ja tämän pohjosemmas ei enää... Tässä joku vuosi takaperin syntyi yksi vauva helikopteriin kun ei ihan ollu ehtiny laskeutua vielä lks pihaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helikopterisynnytys! Tuo kuulostaa jo jännittävältä ja eksoottiselta :)

      Poista

Ilahdun viestistäsi!