torstai 17. heinäkuuta 2014

17.7.


Olen miettinyt erittäin paljon asumista. Että missä sitä ihminen asuu.
Varhaislapsuuteni vietin kaupungissa, kouluvuodet syrjäseudulla.
Se tarkoittaa sitä, että lähellä ei välttämättä ole mitään muuta kuin luonto (jota arvostetaan, mutta joka ei ole kaveri). Kohtuullisen lähellä saattaa asua kavereita tai sitten ei. Heidän luokseen on matkaa, jopa parikymmentä kilometriä. Kaupungin kasvatin on vaikea käsittää sellaisia etäisyyksiä.
Syrjässä oleva elää eri maailmassa kuin kaupungissa oleva. Hänellä on oma pukukoodi ja aikataulu, hän ei tiedä, miten tilataan hampurilaisateria.
Syrjästä tuleva joutuu raivaamaan tiensä toisten keskelle. Se vie voimia.

Ihmisestä tulee ihminen toisen ihmisen lähellä. Jos ihmisiä ei ole, kaikki on vaikeampaa: syvät asiat syvempiä, ilot jakamatta laimeampia. Toki ymmärrän, että kaupungissakin kaiken keskellä voi olla vaikeaa.

Nyt asumme ihmisten keskellä, nykymittapuun mukaan ahtaasti sekä pihan että taloneliöiden suhteen.
Mutta pyörällä pääsee kouluun, kirjastoon, kavereille.
Siksi olemme tässä.

Myssyasioista sen verran, että viimeiset puuvillaiset ovat puikoilla. Olen jo pidempään vältellyt puuvillan neulomista ja nyt en aio sitä enää neuloa.
Kaunein myssy on luultavasti valkoinen puuvillainen vauvakokoinen myssykkä. Mutta lanka on "kovaa" ja venyvää, ei pysy kuosissa niin kuin villa. Siksi teen nyt vain villaisia.
Onneksi tämä Suomi on sellainen maa, että merinovilla materiaalina on näissä keleissä aivan paikallaan!

5 kommenttia:

  1. kuule,arvaapa kuinka paljo mää oon noita asumis-juttuja pohtinu.:) itte oon lapsuuden asunu kaukana kaikesta,lentäny suureen kaupunkiin,jossa meni nuoruus ja nyt tää perhe-elämä keskellä pikku-kunnan taajamaa..Ja tässä on hyvä näin,kun kaikki on kävely-matkan päässä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohtimista riittää! Kun lapset oli ihan pieniä, oli helppo asua kerrostalossa, lapset meni "kätevästi pieneen tilaan" :) Vähän isommat kaipaa jo eri asioita. Kaverit on kyllä tosi tärkeitä. Onneksi niitä on lähellä. Alkaa jo melkein olla niin, että kavereiden seura on tärkeämpää kuin meidän - jos ollaan lähdössä johonkin, ei innosta lapsia, kun kaverit jää. Mutta niinhän se menee.
      Jokaisessa asuinpaikassa on hyvät ja huonot puolensa. Pitää listata kummat puolet voittaa. Jos huonoja puolia on enemmän, sitten pitää tehdä jotakin. Niin olen ajatellut.

      Poista
  2. hei, onko puuvillaiset kaupan? vauvakoko valkoisena? :) -Ilona

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Ilona!
      Nämä valkoiset oli jo valitettavasti varattu, joten ei ole kaupan. Merinovillaisia löytyy. Toki just nyt näillä hellesäillä ei paras mahdollinen valinta, mutta viileämmillä sitten. :)

      Poista
  3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Ilahdun viestistäsi!